maanantai 6. toukokuuta 2013

Isien Isät



"Kauan aikaa sitten oli tullut ensimmäinen Pentikäinen tänne Nilsiän seudulle. Ovat sanoneet olleen sen herraskaisissa vaatteissa. Pojilleen kertonu, että viisi vuotta oli matka tänne kestänyt. Inkerin maalta alkujaan lähtenyt. Sitten ääntään madaltaen -Kivekkäitä ollaan. Pappi laittoi kirjoihin uuden nimen Pentikäiseks."
Näin kertoi isäni Paavo Pentikäinen suvussa pojalta pojalle kulkenutta tarinaa. (Haploryhmä M231)

Isieni Isien muodostamaa sukupolvien ketjua kymmenen polvea taakse päin seuratessa tosiaan päädytään Sigfrid (Sippe, Sihvo, Sipi) Pentikäiseen. Joka Suomalaisten kirkonkirjojen mukaan on ollut lähtöisin Inkerinmaan Järvisaaren Järviin kylästä (sivu 8). Inkerinmaalla ei ole säilynyt kirkonkirjoja tuolta ajalta, joten jäljet häviävät. Eikä voi sen enempää todistaa kuin kiistääkään alussa mainittua perimätietoa.

                         


 Suuri Pohjan Sota syttyi tsaari Pietarin hyökätessä 1700 Ruotsi-Suomeen Inkerinmaalle. Inkeriläisistä suuri osa lähti evakkoon joidenkin talonpoikien jäädessä puolustamaan kotiseutujaan alkuajan johtajan Kivekkään mukaan nimetyssä vastarintaliikkeessä.
Järvisaaren Mulosta kotoisin ollut Antti Simeoni Kivekkään kerrotaan liikkuneen heti sodan alkuvaiheista lähtien kahdensadan rahvaanmiehen kanssa sissitoimissa (Viljo Rauta, Isoviha).

Kivekkäät tulevat! Huuto aiheutti vahvaa pelkoa missä se kuultiinkaan. Koska joukot tulivat tunnetuiksi neuvokkaasta, tehokkaasta ja yllätyksellisestä toiminnastaan. Venäläiset hyökkääjät pitivät näitä kotiseutujaan puolustavia maanalaisia joukkoja raakalaisina. Niinpä he lupasivat suuret korvaukset sissien ilmiannosta. Lisäksi sissien tihutöitä seurasivat miehittäjän laajamittaiset kostotoimet.

Karoliiniupseerin miekka 1710
Kivekkään jälkeen joukot järjestettiin vakinaiselle kannalle jalkarakuunat nimellä. Joukkojen ensimmäiseksi johtajaksi Nieroht nimitti taustaltaan myös Inkeriläisen talonpojan, kapteeni Taneli Luukkoisen. Hänellä oli komppanjan päällikköinä Iisakki Tillainen ja Simo Torikka. Alempina upseereina Jöran Wolmar, veljekset  Nuutti ja Paavo Koivistolainen sekä Olavi Tanhuanpää.
Luukkoinen joutui venäläisten vangiksi 1711. Hän pääsi pakenemaan jäädäkseen uudelleen kiinni.

Erityisen ankararan kohtelun jälkeen hän onnistui pakenemaan uudelleen ja oli vähällä tulla tapetuksi  tavallisena maantierosvona. Vedottuaan upseerin valtakirjaan hänet säästettiin ja vankikuljetuksessa Moskovaan hän karkasi häviten aikakirjoista lopullisesti. Jalkarakuunat liitettiin vakinaisiin joukkoihin.

Myöhemmin miehitysaikana toimi vielä muita sissejä, kuten mm. Tapani Löfing tai Härpmanin veljekset, mutta he eivät kuuluneet Kivekkäisiin. Myös jotkin rosvojoukot esiintyivät sisseinä taloudellista hyötyä tavoitellen.

1710-11 riehui etelä-Suomessa rutto vieden väestöstä lähemmäs kolmasosan. Samoihin aikoihin venäläisten sotatoimet laajenivat Viipurin ohi koko Suomeen. Edellä saapuivat taajenevat pakolaisjoukot toinen toistaan hurjempia tarinoita kertoen. Johtavien virkamiesten ohella suuret väkijoukot siirtyivät Ruotsiin evakkoon. Ruotsi-Suomi oli käytännössä lyöty 1714 Napuen taistelun jälkeen.

Suomessa alkoi epätavallisen raakana tunnetun venäläisen ylivallan aika 1714-21, tunnetaan paremmin isovihana. Venäläiset uhkasivat ennen sodan päättymistä Ruotsiakin aiheuttaen rannikolla tuhoja.

Suomesta siirretyt, siis Ruotsin armeijan suomalaiset joukot komennettiin hyökkäykseen Norjaan 1718. Kuninkaan kuoltua vetäytyvä 5000 sotilaan joukko kävi lumimyrskyssä kuolonmarssin, josta hengissä selvisi vain 1500 miestä. Selviytyneiden joukossa rykmentinpastori Henrik Argillander. Kuolon Norjan retkellä puolestaan kohtasi Luukkaisenkin aseveli, sissikapteeni Pietari Långström.

Henrik Argillander
Viimein vuonna 1721 allekirjoitettiin Uudenkaupungin rauha. Ruotsi oli lyöty ja tähän päättyi lopullisesti Ruotsin Suurvaltakausi. Kaakkois-Suomi jäi venäjälle. Alkoi väestön paluumuutto Ruotsista Suomeen sekä jälleenrakennus. On arvioitu että Suomen noin 500 000 asukkaasta 200 000 eli lähes puolet menehtyi 1700-21.

Sodan veteraani Argillander jatkoi tämän jälkeen alle tuhannen hengen Kuopion taajaman, ja samalla koko Pohjois-Savon ainoan kirkon kirkkoherrana. Ollen virassa kun Sippe porukoineen merkittiin kirjoille Murtolahteen.

-----------------------------------------------------------------------------


Sippe (Sigfrid) Pentikäinen (1655-1733)



Ruotsalainen piilukkopistooli 1700-luvulta.

Sigfrid (Sippe, Sihvo, Sipi) on syntyjään Järvisaaren pitäjästä Inkerinmaalta 1655 
Vaimo Maria Lempinen (?-1739).


Lapset:
Risto s. noin 1690 Kuopion msrk, Murtolahti. (Lapsensa Walborg s. noin 1720 Kuopion msrk, Murtolahti otti 1745 puolisokseen saman ikäisen Staffan Leskisen Hiltulanlahdesta).

Anna s.1695 Kuopion msrk Murtolahti 3. (otti puolisokseen 1731 itseään paljon vanhemman Pelonniemeläisen Eskil Horttanaisen Murtolahteen asumaan. Hänen kanssaan lapset Staffan ja Anna).

Urpo ( Urbanus ) s. n 1696 Kuopion msrk Murtolahti 3. Tauluun 7.


Annan ja Urpon syntymisen aikaan olivat ankarat katovuodet jota, seurasivat puute ja taudit. Nuorimman lapsen, Urpon syntyessä Sippe on neljänkymmen yhden ja Suuren Pohjan Sodan syttyessä neljänkymmenen viiden vanha. Luukkoisen vangitseminen tapahtuu kymmenen vuotta myöhemmin. On mielenkiintoinen yhteensattuma, että Luukkoisella oli myös Maria (Lempiäin) Lempinen niminen vaimo.

Vanha mies merkitään perheineen Murtolahti 3 tilalle vuonna 1725 (Emäpitäjästä tehtaanvarjoon s.32).

Sigfrid kuolee 28.4.1733 seitsemänkymmenen kahdeksan vuoden iässä asuttuaan Murtolahti 3:ssa ainakin elämäsä viimeiset kahdeksan vuotta. 
---------------------------------

Urpo (Urbanus) Sipenpoika Pentikäinen (1696-1758)



Murdolax 1, 2 ja 3 talot.

Vaimo Margareta Mikontytär Taskinen (4.7.1693 Tervasniemi - 20.12.1761 Murtolahti 3)
Lapset Sigfrid (1723-41) syntyy ainoastaan Niinimäessä, kaikki seuraavat Murtolahti 3, Pentikkälä.
 Påhl (1726-74), Urbanus (1728-79), Maria (1730), Johannes (1733), Pehr (1734-1818), Anna (1737), Margareta (1740), Carin (1742) eli yhteensä yhdeksän lasta.

Urpo syntyy (Pentikäisten sukukirja II mukaan) Kuopion msrk Murtolahti 3 noin 1696 mutta Emäpitäjästä tehtaanvarjoon s.32 mukaan hän olisi muuttanut isänsä kanssa Murtolahteen vasta 1725, kaksikymmentäyhdeksän vuotiaana, joten syntymäpaikka on epäselvä.
Jos vuoden 1725 muutto pitää paikkansa, Urpo on Murtolahteen tullessa ollut 29 vuotias ja hänellä kahden vanha Sigfrid poika.

Puolen veromarkan rälssitilansa kuuluu joka tapauksessa 1735  Kuopion komppanjan ruotuun 69.
Eli yhdessä Talollisten Olli ja Pekka Heikkisen Pieksältä kanssa he ylläpitävät 1731-41 (kaatuu Lappenranta) ruotumies Johan Heikkistä. Vuodet 1741-50, (kuolee Helsinki) ruotumiehenä on sitten Pekka Heikkinen (Petter Hike).
Vuonna 1758 samaisessa ruodun 69 kumppaneina Urpolla on Tom. ja Per Heikkinen. Ja ruotumieheksi tullut Gabriel Lustig (toimessa 1751-62).
Huomion arvoisena seikkana Kuopion komppanjassa 1748-59 on lippumiehenä G.F. Tigersted. Tuleva Juankosken ruukinpatuuna, jonka kanssa Pentikäiset tulevat vielä tekemään kauppoja.

Kuolee kuudenkymmenenkahden vuoden iässä 11.07.1758 Kuopio msrk Murtolahti 3.
--------------------------------


Paavo (Påhl) Urponpoika Pentikäinen (1726-1774)



Ote ruukinpatruunan kanssa tehdystä maiden vaihdosta.

syntyy 24.01.1726 Kuopion msrk Murtolahti 3 Pentikkälä .
Vihitty 20.10.1745 Kuopion msrk. Tiina ( Christina ) Antintytär Toivanen kanssa (1.1.1724 Kuopio Kotasalmi - 1.7.1784 Kuopio Murtolahti 3 Pentikkälä).

Lapset  Margareta (1747-47), Christina (1749), Maria (1751), Helena (1754), Anders (1758-1818), Anna (1758), Kaisa (1761-62), Paavo (1763-63), Henrik (1767), Paavo (1769) eli yhteensä kymmenen lasta joista elolle selvisi seitsemän.

Vuonna 1762 alkaen Murtolahti tilat 2 ja 3 ovat Ruukin alaisuuteen verolle ostetut.

Vuonna 1767 Ruotu 69 osakkaiksi on merkitty Paavon (Påhl) lisäksi Olli ja Pekka Heikkinen. Kuopion komppaniassa taas lippumiehenä G.F. Tigersted. Vuosina 1770-90 ruodun 69 ruotumiehenä on Johan Bucht (Kaavilta) vaimonaan Paavon tyttö Cristina.

Paavo  kuolee vain neljänkymmenen kahdeksan vuoden iässä 30.11.1774 Kuopio msrk Murtolahti 3 Pentikkälä. Leskelle jää lapsikatras joista pojista vanhin, Antti (Anders) on vasta kuudentoista vanha.

Paavo on, vaikkei enää eläkään sopimassa kauppakirjan mukaan veljiensä Pekan ja Urbanuksen kanssa maanvaihtoa 1779 Georg Fredrik Tigerstedin kanssa. Kaupassa Murtolahti 3 siirtyy Pentikäisten ja 2 Heikki ja Yrjö Hämäläisen omistukseen. Vaihdossa he luovuttavat yhteisomistamansa Savisaari 1:n.

Jatkoa merkilliseen maanvaihtoon.

Vuonna  1782 Paavo (Påhl) mainitaan vielä Olof Heikin ja Pähr Heikin (69) ruotukumppaneina.
1795-1804 Murtolahti ruotu 69 osakkaksi Paavon tilalle on merkitty lääninrahastonhoitaja eli lääninkamreeri Anders Edbom (1752-1805), Olli Hartikainen ja Petteri Heikkinen. Edbom on sama mies joka oli todistamassa viisitoista vuotta aiemmin Tigerstedin kanssa suoritettua maiden vaihtoa. Edbom on myös osakkaana ruoduissa 58 ja 59. 1796 ruotumies Petter Pekkarinen Bucht erotetaan ja tilalle Olli Väntinen Flint.

Käsin piirretty kopio valtionarkistossa sijaitsevasta
isojaon Mutolahden kartasta.Tielinjat ovat myöhemmältä ajalta
Kuva: Marketta Pekkarinen

---------------------------------


Antti (Anders) Paavonpoika Pentikäinen (1758-1818)



Maalaistila 1700 luvulta

Syntyi 20.05.1758 Kuopion mlk Murtolahti,

1. puoliso: Vihitty 17.04.1775 Kuopion msrk Leena Tuomaksentytär
Heikkinen, s. 03.06.1753 Nilsiä Haluna, k. 16.02.1776 Kuopion mlk
Murtolahti kuolee ensimmäisten lastensa kaksosten synnytykseen.

2. puoliso: Vihitty 30.03.1777 Kuopion msrk Anna Erkintytär Vartiainen,
s. 1754, k. 02.09.1812 Kuopion msrk Murtolahti.

Lapset: 1. Helena (1776-76) 1. Christina (1776-76) 2. Paavo (1777-79) 2. Anders (1780) 2. Christina (1782) 2. Erik (1785-86) 2. Påhl (1786) 2. Petter (1792) 2. Mooses (1799-1800)

Eli yhdeksän lasta joista elolle selvisi vain neljä.

Antti kuolee  k. 19.02.1818 Kuopion msrk Murtolahti kuudenkymmenen iässä.
------------------------------------

Antti (Anders) Antinpoika Pentikäinen (1780-1838)

Kiinteistöjä vuosina 1820-1825 koskevassa asiakirjassa.

s. 06.01.1780 Kuopion mlk Murtolahti, k. 03.11.1838 Nilsiä Rissala.
Puoliso: Vihitty 10.03.1805 Maria ( Maija ) Pekantytär Pekkarinen, s.
24.11.1778 Kuopion mlk Murtolahti, k. 22.10.1853 Nilsiä Sydänmaa.

Samaisen asiakirjan lisäsivu.

Lapset: Antti Petter 1805, Heikki ( Henrik ) 1808 Anna (1810-66), Påhl (1813), Urbanus (1815),
Eeva (1816), Staffan (1819-66), Maja Lena (1823)
Eli kahdeksan lasta.

Antti kuoli viidenkymmenen kahdeksan vanhana.
------------------------------------


Heikki (Henrik) Antinpoika Pentikäinen (1808-1872)


s. 08.05.1808 Kuopion mlk Murtolahti, k. 16.04.1872 Nilsiä Syvärilä 6.

1. puoliso: Vihitty 27.12.1836 Nilsiä Anna Brita Taavetintytär Miettinen,
s. 09.01.1813 Nilsiä Vuotjärvi, k. 22.04.1858 Nilsiä Syvärilä 6.

2. puoliso: Vihitty 12.12.1858 Anna Antintytär Tuovinen, s. 10.06.1831
Nilsiä Palonurmi, k. 12.12.1870 Nilsiä.

Lapset: 1. Maria (1838) 1. Johan (1840) 1. Anders (1842-66) 1. Helena (1844) 1. Heikki (1847) 1. Peter (1850-54) 1. Anna (1852) 1. Paul (1855 myöh. puuseppämestari) 1. Eeva Stina (1857)
2. Vilhelmiina (1859) 2. Eeva (1861-63) 2. Adolf (1865)

Eli yhteensä kaksitoista lasta joista kymmenen selvisi elolle.
-------------------------------------

Heikki Heikinpoika Pentikäinen (1847-1934)


Heikki Pentikäinen


s. 28.12.1847 Nilsiä, Syvärilä, k. 14.12.1934 Nilsiä Haluna.

Puoliso: Vihitty 26.05.1878 Nilsiä Anna Stina Juhontytär Rissanen, s.
02.03.1850 Nilsiä Konttimäki 2, k. 14.12.1908 Nilsiä Haluna.
Viljeli omistamaansa tilaa Kaaraslahti 14 vuodesta 1907 alkaen. Sitten Halunalla.

Lapset: Heikki Rikhard (1880) Hilda Maria (1883) Johannes ( Juho ) (1885) Anna Helena (1887)
-------------------------------------------

Heikki Rikhard Heikinpoika Pentikäinen (1880-1955)

  Heikki Rikhard (Riko) Pentikäinen 



s. 26.04.1880 Nilsiä , Kaaraslahti 14, k. 17.12.1955 Nilsiä, Siikajärvi.

1. puoliso: Vihitty 05.07.1908 Nilsiä. Anna (Katri) Katariina Jahvetintytär
os. Pentikäinen s. 25.11.1884 Nilsiä, k. 07.02.1909 Maitokuumeeseen Nilsiä.

2. puoliso: Vihitty 01.02.1914 Nilsiä. Maria Sofia Petterintytär Heiskanen,
s. 15.02.1886 Tuusniemi, Enons., k. 11.06.1968 Nilsiä.

Lapset:
1. Martta Maria s.1.2.1909 k.5.4.1909

2. Paaval Henrik s12.11.1915 k.25.12.1919
2. Martta Maria s.14.7.1920 k.30.8.1987
2. Paavo Johannes (1922)
2. Eeva s.15.8.1926 k.15.8.1926
2. Anna 15.8.1926 k.21.8.1926

Eli yhteensä kuusi lasta, joista vain kaksi selvisi elolle.
--------------------------------------------

Paavo Johannes Pentikäinen (1922-2009)



s. 19.12.1922 Nilsiä, Pajustenmäki., k. 27.07.2009 Nilsiä.




5 kommenttia:

  1. Löytyi 1910 lehtiartikkeli aiheeseen liittyen

    http://ismontarinoita.blogspot.fi/2013/10/savotar-numerossaan-28.html

    VastaaPoista
  2. Hei, onpa sinulla mielenkiintoinen blogi. Mitenkäs tähän sukuhaaraan liittyykään äitini Siiri o.s. Pentikäinen, hänen siskonsa Vieno o.s. Pentikäinen, heidän äitinsä Anna Karoliina ja isänsä Antti Pentikäinen Lastukoskelta...? Vai liittyykö? Pitäisipä katsella sukukirjaa tarkemmin. Terveisin Arja Liinamaa

    VastaaPoista
  3. Täytyy hakea tuo tieto.. Kyllä kaikki seudun Pentikäiset viimein päätyy tuohon Sippeen. Kiinnostavia on yhteydet. Terveisin Ismo Pentikäinen

    VastaaPoista
  4. Kiitos kiehtovasta tarinastasi Ismo! Löysin tämän koettaessani jäljittää isoisäni esivanhempia Nilsiän seudulla. Hänen äitinsä Fredrika Paavontytär Hartikainen 1835-1899 oli omaa sukua Pentikäinen... Ensimmäinen yhteinen esi-isämme näyttää olevan Urbanus Sipenpoika 1696-1758. Hänen poikansa Urbanus on minusta seitsemän polven päässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, näin sitä nykypäivän välineillä voi tavata uusia sukulaisia useamman polven takaa :) Olipa mukavaa kuulla Maria! Tuo mainitsemasi yhteinen esi-isä on kuulunut siihen uudisasuttajien Pohjan sodan 1700-1721 jälkeiseen "aaltoon" kun muuttanut seudulle. Samaan muuten aikaan Amerikassa oli menossa siirtokuntien kausi. Sipen ja Urbanuksen vaiheita olisi hauska tutkailla joskus tarkemmin, mutta se vaatii sitten oman aikansa ja paneutumisensa :)

      Poista