 |
| Heimot keltaisella, kulkureitit punaisella tässä Googlen karttapohjassa. |
Vieraiden kiinnostus Suomea kohtaan oli alkanut vajaa viisisataa vuotta aiemmin kansallisvaltioiden muotoutumisen myötä 1100-luvun alussa. Kuningasvaltaistuvat Ruotsalaiset olivat tuolloin onnistuneet saamaan jalansijaa rannikolle pysyvän kapean siirtolaisasutuksen myötä. Tulijat nimesivät alueensa Finlandiaksi. Tasavaltainen Novgorod oli puolestaan irrottautunut Kiovan rusien liittovaltiosta. Novgorod alkoi verottaa ympäristöään viidessä piirissä. Laatokan pohjoispuolelle kurkottava riistarikas ja siten hyvinvoinnin kannalta tärkeä alue nimettiin Vatjan maa, Votskaja zemlja.
 |
| Novgorodin maakunnat, viidennekset. |
Sadan vuoden päästä vuonna 1249 Ruotsit Birger Jaarli johdollaan saavat vallatua alleensa Hämäläisten heimon. Kaksi polvea tästä eteen päin Ruotsit aloittavat vihollisuudet Novgorodin kanssa. Ne kestävät peräti kolmattakymmentä vuotta. Sotavuosina Kruunu myös rakennuttaa valloittamansa Viipurin linnoituksen kiviseksi. Viimein seuraa kautta aikain ensimmäinen rajalinja Suomen maaperällä Pähkinäsaaren rauha, Ореховский мир, Nöteborgstraktaten eli Treaty of Nöteborg (se kirjoitetaan vuonna 1323 perustetussa Pähkinäsaaressa). Siinä Suomi jaetaan vieraiden valtaajien toimesta ja Suomalais-heimojen avustamana kahtia. Myöhemmissä (venäläisten) kartoissa Novgorodin raja kulkee hämäläisten ja savolaisten heimorajalla, Savon kuuluessa Novgorodiin. Ruotsien kartoissa Savolaisten heimo on jaettu keskeltä kahtia vesiteiden mukaan tai Savolaisia on työnnetty itään.
 |
| Venäläisessä 1800-luvun kartassa rajat esitetään keltaisella Pähkinä, punaisella Täyssinä ja ruskealla Stolbova. |
Yhden polven kasvettua Ruotsi sulautuu vanhojen Viikinki-rosvokaveriensa eli Norjan sekä Tanskan kanssa Kalmarin unioniksi. Liittovaltion johtaminen lipuu näin Tanskaan. Kruunun vankentaa otettaan Suomesta sekä verotuksella että rakentamalla hallintoinfraa. Novgorodin puolella Vatjan maalla on muutamia Suomalais-heimon itsenäistymiyrityksiä jotka tukahdutetaan tiukasti.
Vuonna 1471 Tasavaltainen Novgorod häviää sodan yksinvaltaista Moskovan vastaan. Seuraavaksi yli kolmesataa vuotta vanha valtio hävitetään täysin ja uusi isäntä Iivana III johdossaan tuhoaa maan kaikki kirjastot ja arkistot. Se nimeää Vatjan maan "Vatjan viidenneksi". Alkavat mittavat muutokset olojen kiristyessä huomattavasti. Rajaseudun asukkaita kääntyy oloiltaan edullisemman Kruunun alle jo ohi vanhan Savo-Karjalan rajan. Kruunu aloittaa Olavinlinnan rakennuttamisen kivestä. Samalla seudulle muuttaa rohkeasti uudisasukkaita Hämeestä viimeisten satumaisen runsaiden riistasaaliiden houkuttamana. Rajan lipuessa vähitellen itään seuraa parin vuoden sota Kruunun ja Venäjän välillä. Sata vuotta kestänyt Kalmarin unioni päättyy.
Seuraava sukupolvi Kruunun alla olleita Suomalaisia yrittää irrottautumista vuonna 1540 mutta se tukahdutetaan tiukasti. Seuraa pari vuotta kestävä ja vuonna 1556 päättynyt sota Kruunun ja Venäjän välillä josta ei seuraa rajamuutoksia. Siitä huolimatta Ruotsi verottaa kansaa virallisen rajan takana vuosisatojen ajan?! Riistakannat ovat ryöstöpyydetyt Suomessa.
Sitten koittaa Puola-Ruotsin ja Moskovan Venäjän välillä Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota jonka aikana siis ehtii kasvaa peräti kokonainen sukupolvi! Venäjää hallitsee Iivana Julma. Hänen toimestaan entinen Novgorod alueineen on edellistä kovemmassa sulautumiskurimuksessa. Varsinkin pohjoisessa sijainnut aiemmin hyvin voinut Vatjan viidennes siihen kuuluvine Käkisalmen läänineen on venäläisterrorin sekä ruotsalaisten kohteena. Ruotsalaisten himoama Savo autioituu myös sotatoimissa ja kehitys alueella pysähtyy.
 |
| Kruunun kartta (1700- luvun alusta). |
Aiemmin kukoistanut ja nyt terrorin köyhdyttämä seutu jatkaa riutuen elämäänsä. Solmitaan "ikuinen" Täyssinän rauha, Treaty of Teusina, Freden i Teusina, Тявзинский мирный договор vuonna 1595. Rauhassa Ruotsi luovuttaa valloittamansa Käkisalmen läänin takaisin. Sekä Venäjällä että Puola-Ruotsilla hallitsijat ovat vaihtuneet sodan aikana entisten kuoltua. Rajalinjaksi määritellään nyt vanha Savolaisten ja Käkisalmelaisten eränautintaraja: "Kaikille näille rajoille tulee asettaa tietyt rajamerkit vanhojen asukkaiden totuudenmukaisten kertomusten perusteella niin kuin ne vanhallaan ovat olleet". (Tarkoittaako tämä vuosisatoja?) Joka tapauksessa vodojevit lyövät rajamerkkinsä ikivanhoihin pakanauhrikiviin. Niihin paikalliset eivät kajoa.
Rauhassa talonpojat velvoitetaan avustamaan vodojevejä rajan käynnissä sekä Käkisalmen että Savon puolella. Vuoden päästä Suomen kansa nousee kapinaan kovin ottein hallinnutta diktaattoriaan ja "rautamarski" Klaus Flemingiä vastaan. Seurannut Nuijasota taltutetaan kovin ottein. Olot rauhoittuvat kunnolla vasta 22 vuoden päästä kun Stolbovan rauhassa Käkisalmi liitetään Savon ohella kruunun valtapiiriin.
