torstai 17. lokakuuta 2013

Perimätarina

Savotar numerossaan 28.7.1910 no 82 s3 kirjoittaa samasta Pentikäisten suvun perimätarinasta mistä aiemmin kirjoitin blogissani Isien isät. Juuri löytämäni leike siis vahvistaa tarinan olemassaoloa! Savottaressa se menee näin:


Yhtä ja toista

Kahvia ei entiseen aikaan käytetty niin viljalta kuin nykyisin, jolloin sitä pitää olla kolmasti päivässä; muutoin eivät työmiehet talossa pysy. Nilsiän pitäjässä oli erään Pentikäisen vaimo noin 50 vuotta sitten varannut lapsisaunoihinsa kahvia puoli naulaa. Siitä ne lapsisaunat juotiin ja loput pani vaimo talteen niin kauaksi kunnes näkisi tulisiko pojasta mies vai ei. Kului vuosia. Pojalla oli useita setiä ja eräänä päivänä hän säästöillään osti näiden osat yhteisestä tilasta. Silloin etsi äiti kahvit säästöstä ja keitti ne harjaisiksi. Mutta kaikille ei sitä olisi riittänyt. Silloin hän meni ja lämmitti saunan, kutsui kaupantekijät sinne ja löi kahvilla löylyä. Niin saivat siitä kaikki osansa.

Pentikäisen suku on muuten tullut Nilsiään, Halunan kievarin paikalle Inkeristä, sotaväen ottoa pakoon, ja oli suvun nimi Kivekäs. Kuopion kirjoihin otettaessa se muutettiin Pentikäiseksi, kun Kivekäs on täällä outo nimi.

Lehtiartikkeli on vuodelta 1910 ja Suomi oli tuolloin vielä osa Venäjää ja tämän suurruhtinaskunta. Eli täällä sotavoimista huolehtivat miehittäjät.

Venäläisiä ennen Suomea oli miehittäneet Ruotsalaiset, joiden molempien sotaväenottoa Suomalaiset olivat olleet hyvin ymmärrettävästi alttiita pakoilemaan. Joten käsite "sotaväen otto" ymmärrettiin vuonna 1910 aivan eri tavalla kuin Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Toisekseen tulee mieleen että jos muinainen tulija, joka on myöhemmin saatu selvitettyä 1700 syttyneen Suuren Pohjan Sodan jälkimainengeissa Nilsiän Murtolahteen tulleeksi Sippe, Sihvo Pentikäiseksi. Niin sanomalla olleensa "Kivekäs" hän on voinut tarkoittaa kuuluneensa Kivekkään sissijoukkoihin ja oikeasti hän on voinut olla sukunimeltään siten mitä vain. 
Sotaa seuranneena isovihan aikana, joka oli siis Venäläismiehityksen aikaa Suomessa. Oli eittämättä hyödyllistä monestakin syystä pysyä tuntemattomana "sotaväen otolta". Kuten myös sodan jälkeisinä epävakaina aikoina, vaikka Ruotsalaiset olivatkin taas vallassa Kuopion seudulla..
Oikea sukunimi oli onnistunut salata niin hyvin, että perimätiedoksi suvun piiriin jäi pelkkä käsite "Kivekäs". 
Oikean nimen on luultavasti tiennyt Kuopion kirkkoherra Argillander, sodan veteraani hänkin toimiessaan virassa muuttajan perheen tullessa paikkakunnalle jo Pentikäisenä. Mahdollinen nimenmuutos on tapahtunut Inkerissä, jossa luterilaisen kirkonkirjat tuolta ajalta ovat tuhoutuneet. Ja on ehkä mahdotonta saada oikeaa nimeä koskaan selville. Mutta uudesta nimestään, joka on ollut lähemmä 300 vuotta suvun käytössä, on kyllä pidetty sitten siitäkin edestä kiinni.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Käsintehty TS-808 kitarapedaali

Minulla tuli vuonna 2008 vaihe, jolloin halusin alkaa käyttää lukemattoman monien kitaristien (esim. Stevie Ray Vaughanin aikanaan) suosimaa klassikko Overdrive-säroefektiä nimeltään Tube Screamer TS-808. Ja kuten arvata saattaa, niin ne alkuperäiset vanhat "Vintage" pedaalit ovat arvossa arvaamattomassa. Vepsäläisen Karilta sitten kuulin, että on mahdollista saada samaa soundia järkevään hintaan itse tekemällä!

 Himoittu Ibanez Tube Screamer TS-808 säristin.

Haa! Tässäpä olisi ratkaisu pulmaan. Custom Sounds välittää builtyourownclonen eli tuotenimeltään B.Y.O.C rakennussarjoja, ja kun on tullut harrastettua tähän ikään myös juotosliitosten tekoa. Niin ei kun rohkeasti tilausta tekemään. Onhan omatekemässä muutenkin aina se tietty "fiilis".


Pikkupaketti tuli viikon kuluessa postissa ja innokkaasti tutkimaan, että mitä sitä tulikaan tilattua. Selvisi rakennussarjan olevan viimeisen päälle laadukas! Piirilevyllä komponenttien paikat oli merkitty selkeästi. Metalliosat täysin sopivat ja sarjan valmistajan kotisivuilta sai tulostaa pdf tiedostona täydellisen rakennusohjekirjasen osaluetteloineen. Ja autenttisuuden takaamiseksi komponentit olivat täysin samat kuin alkuperäisessä, tavoitelluimmassa versiossa. Jossa mm. käytettiin JRC4558D lastua eli IC-piiriä! 
Eikä tässä vielä kaikki "boutique builders"ejä ajatellen mukana oli muutama modifiointi vaihtoehto komponentteineen sekä vinkkejä. Yksi huono puoli sarjasta löytyi. Se että kaikki oli pelkästään Englannin kielellä. 

Yksi ilta meni laitetta kootessa. Muuta ei tarvittu kuin huolellisuutta ja hieman sorminäppäryyttä. Ja voilaa, säristin oli valmis!

Ismon TS-808 klooni modauskomponentteineen sekä manuaali.

Seuraavassa linkissä on soittoani pedaalin valmistumisen ajalta tuoreeltaan
Bendix - Laiskotellen.
Kitara: Fender Telecaster U.S.A. Seymour Dunchan Hot tallassa.
Efektit: TS-808 (100% handmade)
Vahvistin: Voima 405

Ja tuoreempaa soittoani 
Saunaband - Mies matkallaan. Intro aloitus, oikealta soittaen sekä soolo.
Kitara: Gibson ES-355
Efektit: TS-808 (100% käsityö)
Vahvistin: Voima 405 

Nyt kun olen testaillut laitetta viiden vuoden ajan, voin suositella pakettia muillekin juotostöitä harrastaville kitaristille. Tähän saakka laite on ollut täysin huoltovapaa! :)

perjantai 4. lokakuuta 2013

Nilsiän kiertävä veistokoulu 1894-1906

Luettuan kirkkoarkkitehti Stenbäckin artikkelin - Kolme kirkkoa Nilsiään hän mainitsi paikkakunnan olevan tunnettu paitsi Juantehtaastaan, niin suuresta köyhyydestään, kuten myös Helsingiuksen perustemasta veistokoulusta

Juantehtaan ymmärrän, sillä kuuluihan se vielä tuolloin suureen Nilsiän pitäjän alueisiin. Ollen myös tehtaana koko pohjois-savon kautta aikain vanhimpia ellei peräti vanhin. 
Noihin aikoihin vallinneen suuren köyhyyden ymmärrän myös esim. samaa artikkelia pitemmälle lukiessa tai aiempien vuosien uutisointia lukiessa.

Kun taas "Helsingiuksen perustamasta veistokoulusta" en ole koskaan kuullutkaan. Niinpä sitä täytyi alkaa tutkimaan. Selvisi että mainittu Helsingius oli eräs valtion "vaivaisenhoidon tarkastajista", minkä lisätehtäväksi oli annettu järjestää ja rahoittaa kotiteollisuustyötä sekä koulutusta nälkäalueilla. Siis köyhyyden ja nälän torjumiseksi käsityöteollisuutta. 



12.12.1894 Uusi Suometar numerossa 290 kerrotaan suraavaa:
- Suomen yleisen käsiteollisuusyhdistyksen johtokunta päätti viime kokouksessaan suostua Nilsiän kunnan pyyntöön, että mainittuun kuntaan perustettaisiin kutomakoulu ja koulu veisto-opetusta varten. Yhdistys ylläpitää siten ensi vuoden alusta kymmenen käsityökoulua, nimittäin yhden kutoma- ja yhden veistokoulun Nilsiän, Pielisjärven, Ilomantsin ja Kautolan kunnissa, kutomakoulun Kaavin ja veistokoulun Enon kunnassa.



29.11.1895 Uusi Suometar numerossa 278 kertoo vuorostaan:

Suomen yleisen käsiteollisuusyhdistyksen vuosikokous
oli eilen illalla Seurahuoneen 35:ssä. Kun yhdistyksen toimintavuosi sen sääntöjen mukaan luetaan Syyskuun 1 päivästä, käsitti johtokunnan antama vuosikertomus silloin päättyneen toisen työvuoden.
Vuosikertomuksesta otamme ttähän pääkohdat. Samoin kun edellisenä on yhdistys nyt päättyneenäkin vuonna kannattanut sekä veisto- että kutomakouluja eri osissa maatamme, vaan on niiden lukumäärä tänä vuonna ollut kaksinkertainen edelliseen verraten, sillä nyt on ollut toimessa kaikkiaan 10, edellisenä ainoastaan 5. Kun tähän tarvittavat varat ovat otetut siitä rahastosta, jonka hätäaputoimien keskuskomitea on yhdistykselle lahjoittanut, ovat mainitut koulut, sääntöjen mukaan, keskuskomitean lahjoituskirjasta, jota edelliseen vuosikertomukseen on kokonaisuudessaan otettu, olleet ase-




tettuina semmoisiin, viime hätävuosien kohtaamiin kuntiin, jotka johtokunnalta ovat pyytäneet kouluja perustettaviksi. Kunnat puolestaan ovat tästä tarkoituksesta myöntäneet koululle vapaat huoneet, lämmön ja valon, vaan muuta aineellista apua eivät nämät koulut juuri sanottavasti ole paikkakunnalta saaneet.
Nyt toimessa olleet koulut ovat seuraavat: veistokoulu Ilomantsissa, Enossa, Kaukolassa, Pielisjärvellä ja Nilsiässä sekä kutomakoulu Ilomantsissa, Kaukolassa, Nilsiässä, Kaavilla ja Pielisjärvellä...




..Nilsiän veistokoulun opettajana on ollut käsityön-opettaja Taavi Pöyry...



Turun puuseppäin-, sorvarein- ja kuvanveistäjäin-ammattiyhdistys. no 1 painatti laatuaan ensimmäisen kalenterinsa vuonna 1898.




Uusi Suometar no 157A 19.06.1900 numerossa oli laajasti käsiteltynä uutisaihe "Ensimmäinen yleinen käsiteollisuus kokous". Valiokunnan kokouksessa pohdittiin käsityön opetuksen järjestämistä Suomessa monelta suunnalta alustajinaan mm. T. Pöyry käsitellen aihetta "kiertävät veistokoulut". Siinä hän suositteli kiertävien koulujen muuttamista kiintonaisiksi kouluiksi. Keskeustelun jälkeen valiokunta kuitenkin katsoi kiertävien koulujen olevan tarkoitustaan vastaavia ja kokous yhtyi tähän yleiseen lausuntoon.







29.06.1904   Päivälehti no 124 viitattiin neljä vuotta aiemmin olleeseen valiokunnan kokoukseen käsityökouluasiaa uudestaan käsiteltäessä. 

 

 





Kaksi vuotta Stenbäckin artikkelin jälkeen, kun Nilsiän kirkkokin alkoi valmistua kirjoitti 14.3.1906 Pohjois-Savo no 31 vielä Maaseudulta tulevissa uutisissa Nilsiän veistokoulusta seuraavaa:


Nilsiä

Kiertävä käsityökoulu, joka on toiminut Pieksällä maanvilj. Urbanus Savolaisen talossa tämän vuotta, loppui tämän kuun 10 päivänä. Koulussa on ollut työssä kaikkiaan 22 oppilasta. Töitä on tehty yhteensä 100 kpl., niiden joukossa näkyi suuriakin, niinkuin piironki, 3 sohvaa, 2 vaatekaappia, 1 ruokakaappi, 2 kärryt, sänkyjä, pöytiä, pesukomuuttia ym. Yleensä on tehty huonekaluja. Opettajana on toiminut hra L.V. Simonen. Koulun lopettajaisiksi leikittiin ja virvokkeita nautittiin. Puheessaan, jonka piti maanvilj. Otto Ahonen, kiitti hän







opettajaa ystävällisyydestä ja innokkaasta työn johtamisesta, jolla hra Simonen on saavuttanut kaikkien oppilaittensa jakamattoman suosion. Puhuja kiitti myös Kuopion läänin Maanviljelysseuraa koulun toimeenpanosta paikkakunnalla ja lausui toivomuksenaan, että tällaisia veistokouluja tiheämmin paikkakunnallamme pidettäisiin, koska näkyy tämänkin koulun elämästä, että harrastusta käsiteollisuuteen se vain lisää. Puheeseen vastasi opettaja Simonen, sanoen ei ansainneensa mistään kiitosta, sanoi vain tehneensä, minkä nuorena ja vähemmän kokeneena on voinut tehdä. Kiitti oppilaita uutteruudesta ja toivoi ettei unohtaisi näitä tarpeellisia päiviä, joita yhdessä on vietetty Pieksällä.

Maininnat Nilsiän veistokoulusta julkaisuissa päättyvät tähän. Paikkakunnalla lienee myöhemmin tyydytty perustetun kunnallisen koululaitoksen veisto-opetukseen. 


Hinnasto N:o 17 koulukalustoja veistokalustoja työkaluja , Sortavala   01.01.1934 kun työskenneltiin vielä samanlaisilla höyläpenkeillä kuin muutamaa vuosikymmentä aiemmin.